Kolmas vuosi toden sanoo

Niin kolmas vuosi iktyonomiopintojen parissa on käynnistynyt. Mulla ei ole enää yhtään koulua Paraisilla koska kaikki mun kurssit on teoriakursseja. Siksi en tännekään ole vielä mitään kirjoitellut kun ei ole mitään järkevää sanottavaa :) Jouluun mennessä pitäisi olla kaikki pakolliset kurssit suoritettuna mun osalta ja vaihto edessä. Lupaan että kirjoitan sitten ahkerasti vaihtoprosessin kulusta ja sieltä paikanpäältä ja opparijuttujakin koitan selvitellä tässä syksyn mittaan. Eli ei tämä opiskelu vielä todellakaan ollut tässä. Kaikki jännä vielä edessä. Tai ainakin suuritöisimmäät osiot :) Stay tuned!

Kansainväliset kalat

Tässä hiukan kalojen ja valaiden nimiä eri kielillä opeteltavaksi :)


turska morue de l'atlantique cod þorskur

kolja l'aiglefin, l'êglefin, l'aigrefin, l'âne, l'ânon, le bourricot, saint pierre, haddock(savustettuna) haddock ýsa

ruijan pallas flétan de l'atlantique halibut lúða

grönlannin pallas flétan do Groenland Greenland halibut grálúða

punakampela la plie european plaice karkoli

sei le lieu noir pollock ufsi

puna-ahven, punasimppu sébaste atlantique rose fish, red perch, red fish, ocean perch gullkarfi

kissakala le poisson-loup, le loup de l'atlantique seawolf steinbítur

sinivalas la baleine bleue blue whale steypireyður

ryhävalas la baleine à bosse humback whale hnúfubakur

lahtivalas la baleine de minke minke whale hrefna

miekkavalas l'orque killer whale, orca háhyrningur

pyöriäinen le marsouin commun harbour porpoise hnísa

sillivalas le rorqual commun fin whale langreyður

pitkäeväpallopää le globicéphale noir/commun long finned pilot whale grindhvalur

kaskelotti le cachalot sperm whale búrhvalur

seitivalas le rorqual boréal sei whale sandreyður

pohjoisen pullokuonovalas le hyperoodon northern bottlenose whale andarnefja

valkokuonodelfiini ? white-beaked dolphin hnýðingur

Kuivauintia Tenossa

Löysin nämä kuvat sähköpostin kätköistä viime kesältä. Tämä oli aika alkukesää kun me lähdettiin Karigasniemeen laittamaan kahta vedenalaiskameraa paikoilleen Tenojokeen. Se oli semmonen talkoojuttu ja kameran kuva näkyi reaaliaikaisena Karigasniemen kylätalon tauluteeveessä. Siitä sitten paikalliset ja turistit pystyi ihmettelemään ohi uivia nousulohia. Tuo oli mun eka kerta kuivapuvussa ja mä olin aika virran vietävissä suoraan sanottuna :) Pahimmillaan vettä oli mun rintaan asti eikä ollu ihan helppoa pysyä paikallaan kun meillä ei ollut mitään köyttäkään apuna. Mutta se olikin sellasta harjoittelua. Kuivapuvun kanssa piti pitää tommosta painavaa vyötä koska muuten olis niin vaikeaa sukeltaa ja pysyä veden alla. Olin ihan kuollut ton jälkeen vaikka myöhemmin kesällä tein paljon raskaampia juttuja. Mutta hommien jälkeen käytiin ansaitusti pizzalla rakastajan, ei kun siis Kalastajan majatalossa :D

Karigasniemi on aika iso ja kansainvälinen city verrattuna Utsjokeen. Tai kumpikin siis kuuluu Utsjoen kuntaan mutta se on suurempi kuin Utsjoen kirkonkylä. Utsjoelta Karigasniemeen on 100 km matkaa ja Utsjoelta Nuorgamiin 50 km. Myös Nuorgam kuuluu siis Utsjoen kuntaan. Kaikissa kolmessa kylässä on rajanylityspaikka Norjan puolelle. Karigasniemen kohdalla Norjan puolella on Karasjoki, joka onkin sitten sen alueen mittapuulla tosi iso paikka. Nuorgamissa on EU:n pohjoisin kauppa ja Suomen pohjoisin alko. Nuorgamissa on kans kaksi kauppaa, joissa hyvät lihatiskit. Norjalaiset kun käy paljon ostoksilla Nuorgamissa :) Kivoja paikkoja ja kauniita maisemia.

Mä oon siis toi lyhyempi versio :)

Tämän kevään viimeinen koulupäivä

Eilen se koulu sitten loppuu ja tämä blogi hiljenee varmaankin koko kesäksi satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Viime kesänähän tuli kirjoiteltua harjoittelusta ja paljon kuviakin laitoin mutta nyt en ole harjoittelussa... Ensi viikolla alkavaan työhön ja oppariin liittyen saatan jotain kirjoitellakin. Ja saa toki kommentoida vanhojakin juttuja. Syksyllä sitten viimeistään palaan asiaan kolmannen opiskeluvuoden alkaessa :) Silloin tapahtuukin kaikkea jännää kun muutetaan osittain Sepänkadulle Turkuun ja vaihtokin lähestyy uhkaavasti!

Mutta eilen siis käytiin Koskella sähkökoekalassa ja tarkemmin Paimionjoen Patakoskella. Ilma oli kolea ja tihkusateinen mutta mä tykkäsin ihan kympillä. Itse en mennyt veteen rehkimään kun on ollut niitä terveysjuttuja mutta hoidin kalojen mittaukset ja annoin enemmän tai vähemmän asiantuntevia neuvoja :D Hirveästi tykkään noista maastojutuista ja varsinkin sellaisella pienellä mutta tehokkaalla ja osaavalla porukalla. Ehdottomasti haluan "isonakin" paljon kenttätöitä ja mitä kauempana sivistyksestä niin sen parempi.

Tällä paikalla olikin vettä melkein liiaksi asti ja kalaa ei ollut odotettavissa kovinkaan paljon vuodenajasta johtuen. Koskialue on vanhaa myllyn ja padon rauniota pullollaan ja se on tarkoitus kunnostaa lähitulevaisuudessa. Kiva paikka kuitenkin ja kesällä kuulemma tosi vehreä.

Kalaa tuli kuitenkin aika mukavasti vaikka enimmäkseen kivisimppuja. Ensimmäisellä ja toisella vedolla tuli jo yli 60 kivisimppua, kolmannesta en muista lukua. Lisäksi tuli yksi 200 g ahven, yksi 12 cm made ja pari kivennuoliaista. Minä mittasin kaikki kalat ja vaikka itse sanonkin niin se meni tosi hyvin :) Koitin tehdä just niin kuin opin kesällä katsomalla RKTL:n poikia. Halusin käsitellä kaloja rauhallisesti ja hellästi, mikä minusta johtaa nopeampaan mittaukseen ja kalan parempaan vointiin käsittelyn jälkeen. Vain limainen ja liukas made pääsi muljahtamaan kerran nurmikolle.

Kaikista pienin simppu, aika söpö :)

ahven

Ja pikkuinen kivennuoliainen.

Sähkökalastus Kakskerran Myllypurolla Turussa

Pitkän tauon jälkeen lähdin kouluun tänään. Lähdettiin katsomaan kun toinen ryhmä sähkökalastaa ja huomenna on meidän ryhmän vuoro eri joella. Kohde "vesistö" oli ööö... hurmaava pieni puronen, joka lähtee Kakskerran järvestä ja päätyy mereen. Vesi oli "sameahkoa" ja kalansaantiennuste noin niin kuin puron ulkonäöstä päätellen ei minusta ollut kovin hyvä :) Muutta kalaa saatiin ja useampaa eri lajia: haukia, kolmipiikkejä ja kymmen piikkejä, ahvenia ja särkiä. Kalastus suoritettiin niin sanotulla kolmen poistopyynnin menetelmällä, johon minä olinkin jo saanut viimekesän harjoittelussa ilon tutustua. Tuo kolme poistopyyntiä tarkoittaa sitä että yksi ja sama koealue joesta sähkökalastetaan kolme kertaa samalla tavalla samalla porukalla, tosin me kun vaan harjoitellaan niin vaihdellaan osia ja vuoroja. Oikeastihan samojen henkilöiden pitäisi tehdä samat asiat joka kerralla samalla tavalla. Meillä meni siihen yhteen noin sadan neliön koealueeseen yli kolme tuntia kun kesällä tehtiin Pulmankijoella kahdentoista tunnin päivä, jolloin saatiin kymmenen koealuetta tehtyä ja siihen sisältyi vielä siirtymiset alueelta toiselle ja kaksi ruokataukoa. Oltiin aika järjestelmällisiä silloin :)

Myllypuron varsi oli aika rehevää tervaleppämetsikköä. Oli vähän sellaista mangrovemetsän tuntua :)

Tuolla se puro sitten kohtaa meren.

Kalojen mittaus menossa.

Pikkuinen hauki tuli pintaan kurkkimaan.

Ahven mittautumassa.

Kolmipiikki.

Tästä kuvasta voi hyvin laskea kymmenpiikin kaikki yhdeksän piikkiä heh.

Kolmipiikki.

Kymmenpiikki.

Kekeläisten vierailu

Tänään oli vähän erilainen päivä koulussa. Kuuntelin vierailevan luennoitsijan luennon kalanrehusta ja vähän muistakin, joka oli erittäin valaiseva ja ajankohtainen. Sitten kirjoitin kynä sauhuten tentissä vastukset kolmeen essee kysymykseen iänmäärityksestä ja sähkökoekalastuksen poistopyyntimenetelmän virhelähteistä. Ja sitten riensin vastaanottamaan kestävän kehityksen opiskelijoita, jotka tulivat pienelle ekskursiolle tänne meidän kouluun. Tulijoita oli vain kuusi mutta meillä oli kivaa. Kierrettiin koulun tiloja ja sitten grillattiin meidän grillikatoksessa, jonne tuli myös ihan kiitettävästi iktyksiä mukaan. Luulen että kaikilla oli mukavaa ja tutustuttiin paremmin toisiimme ja toistemme koulutusohjelmiin. Saatiin myös kutsu saunailtaan syksymmällä :) Järjestin tuon retken yhdessä yhden kekejen tuutorin kanssa ja vaikka se tuotti vähän ylimääräistä vaivaa niin kannatti ehdottomasti. Ilma vaan oli kylmä ja synkkä :)

Keket poseeraamassa troolarin kanssa.

Bongasin joutsen pariskunnan ihan läheltä rannasta.

Hessundin silta.

Tarjolle ostin eilen makkaraa, maissia, patonkia, tuorejuustoa ja mehua. Kiikutin kotiin kaikkea muuta paitsi patongit meni :)

Tenon lohen suomuja ja vähän kuhankin

On ollut vähän kiireitä iltaisin ja bloggailu sen takia viivästynyt. Tässä kuitenkin kuvia ensin kuhan suomuista, joista me määritettiin takautuvaa kasvua ja sitten Tenojoen lohen suomuja, joista laskettiin ikä ja striat. Noissa kalan suomuissahan on vaikka kuinka paljon rinkuloita, joita sanotaan strioiksi tai circuleiksi. Mutta vuosirenkaita ovat vain muutamat niistä rinkuloista ja eri lajeilla suomut ja vuosirenkaat näyttävät erilaisilta. Toisilta voi olla todella vaikeaa määrittää ikää koska suomuissa esiintyy myös valevuosirenkaita. Eräillä lajeilla, kuten lohella, merkitään poikasvuodet ja merivuodet erikseen ja ne eroavatkin luonnon lohella paljon toisistaan. Lisäksi suomuista voidaan nähdä kutumerkkejä, checkejä ja run out merkkejä. Checkit ovat outoja tummia merkkejä merivuosien alueella, jolloin kalan kasvu on hidastunut kun se on käynyt jokisuulla "tsekkaamassa" tilanteen mutta onkin palannut merelle. Run outit ovat outoja renkaita poikas- ja merivuosien rajalla, jotka eivät oikeastaan kuulu kumpaankaan ryhmään. Mutta ensin niitä kuhia iha täältä saaristosta. Kuhalla on kampasuomut kun taas lohella ympyräsuomut. Tuo piikikäs osa on se joka näkyy kalan pinnalla ja loppuosa on piilossa toisten suomujen alla. Ja suomu on kalassa niin päin että piikkiosa on pyrstöön päin. Viikolla mulla oli mahdollisuus nähdä vastakuoriutuneita mateenpoikasia mutta ei harmi vain ollut kameraa mukana :/ Ne oli semmosia ihan pieniä vähän surkeen olosia nuijapäitä.

Tällä 0+ ikäisellä kuhalla ei näy vielä yhtään vuosirengasta mutta monta striaa.

Ja tästä eteenpäin lohen suomuja. Meillä oli Tenon pääuomasta pyydystettyjen lohien suomuja mutta muilla pareilla oli muistaakseni ainakin Tsars, Kevo, Pulmanki ja Inarinjoki.

Tässä huomaa hyvin missä hidaskasvuiset tiheät poikasuodet loppuvat ja merivuodet alkavat. Meidän piti laskea jokaisen poikasvuoden striat, mikä oli aika tuskaista puuhaa aika ajoin :)

Vuosirengas laksetaan yleensä siitä striasta, missä tuo tumma talvivyöhyke loppuu. Tämä lohi oli yhden merivuoden ikäinen, suomussa kyllä näkyy jo toisen vuoden kasvu mutta se vuosi ei ole vielä tullut talveen ja täyttynyt.

Tämä on kahden merivuoden kala.

Tämä kala oli viettänyt viisi vuotta joessa.

Tämäkin oli viiden jokivuoden kala.

Tämäkin viiden jokivuoden kala.

Neljän jokivuoden kala.

Tämä oli 3+ merivuoden ikäinen eli siinä näkyy jo neljännen vuoden kasvua jonkun verran.

Molmen merivuoden kala mutta neljäs on jo melkein täyttynyt.

Tämä on Tenolta pyydetty kassikarkulainen, jonka suomusta näkee sen ihan selvästi että se on kasvatettu kala. Poikasvuodet ovat melkein saman näköiset merivuosien kanssa koska laitoksissa vedenlämpötila ja ruuan saanti on erilainen kuin luonnossa.